Otsikko ei liity millään tavalla mihinkään, paitsi siihen että tänään oli ruotsin koe ja olin hyvä: sain nelkun. Ja tuo on hyvä biisi.

Aijon jatkaa samoilla linjoilla kuin eilen. Ensin vitutuksen aiheet:

- Huomenna täytyy pitää esitelmä ja minä VIHAAN sitä. Tai en vihaisi jos en pelkäisi niin paljon. Oikeasti vihaan sitä pelkoani, en esiintymistä. On muuten uskomatonta miten en ole stressannut asiaa ollenkaan, enkä ajatellut aloittaa nytkään. Ehkä paniikki tulee huomenna, mutta tulkoot.

- Kyseinen esitelmä oli ryhmätyö. Meitä oli neljä sitä tekemässä. Lopulta kävi niin että minähän tein sen kokonaan itse, ja myös huominen esittely on pääasiassa minun harteillani. Jaa että miksi? Koska kaksi ryhmän jäsentä ei vaan vaivautunut tekemään tarvittavaa taustatyötä, joten he eivät voineet osallistua esitelmän tekemiseen. Ja kolmas on kipeänä, joten hän ei tule huomenna paikalle. Tämä ilta meni siis esitelmää vääntäessä, vaikka töitä olisi aivan helvetillisen paljon muutenkin. Vitutti ihan naurettavan paljon.

- Silmäni ovat niin turvoksissa ja punaiset ja kirveleväiset että joudun kohta repimään pääni irti. Ihaninta on, etten tiedä sille syytä. Eikä koko talossa tietenkään ole yhtään allergialääkettä.

Tänään vitutuksen aiheita olikin siis paljon vähemmän. Mutta ihan riittävän isoja ne kyllä ovat. Varsinkin tämä viimeksimainittu rassaa, koska se tuntuu ja ärsyttää koko ajan. Ja myös muut näkevät että minun silmissäni on jotain vikaa. No mutta ei siitä sen enempää, seuraavaksi asiat, joista olen ylpeä:

- Heräsin aamulla ajoissa (silmät turvonneina ja punaisina ja kutisevina) ja imuroin ennen kouluun lähtöä. Että mitä??!!! Kyllä, minä imuroin, ja myös tiskasin. Olisin myös mopannut lattiat jos olisi ollut aikaa.

- Puhuin hienosti ruotsia ja sain sen nelkun, jee. Taisi olla muuten viimeinen ruotsintunti ikinä. Vaikka olen kyllä sanonut näin ennenkin... saa nähdä.

- Koulun jälkeen moppasin lattiat ja pesin vessan. Olen siis siivonnut kuin raivopäinen, mikä on täysin luonteeni vastaista. Ihanaa.

- Niin, ja pyykkiäkin pesin! Jeesus!

- Tein sen pirun esitelmän valmiiksi. Ei se mikään hyvä ole, mutta se on valmis.

Ei kai tässä sitten muuta. Pinnallisia ylpeydenaiheita, mutta mitäpä siitä.

En muuten tiedä johtuuko se tästä kirjoittelusta vai mistä, mutta tunnen itseni jotenkin erilaiseksi. Vahvemmaksi. Enkä tiedä onko se hyvä vai huono. Kai se on hyvä, pelkään vain sitä omavoimaisuutta johon minulla on ollut taipumus sortua.
Ehkä sitä on turha pelätä. En minä ole sama kuin ennen, enkä jotenkin usko että voisin enää päätyä siihen tilanteeseen. Okei, voisinpas, mutta ei lähdetä maalailemaan piruja seinille.

Totta puhuen olen taas lakannut käymästä asioita läpi, koska olen mukamas niin helvetin kiireinen. Näillä näkymin minulla on aikaa itselleni seuraavan kerran heinäkuussa ja silloinkin hyvin huonosti. Eräs tekijä, joka näitä asioita on aina laittamassa liikkeelle, on siirtynyt taka-alalle, mikä on ainakin osasyynä siihen että olen jättänyt päänisisäiset taistelut vähemmälle. Oletan että parin viikon päästä tämä tekjä pomppaa taas esille, joten ehkä sitten pääsen taas itseni kanssa johonkin päin.

Ärsyttää vaan pirusti se, että ihastuneena (niin, em. tekijällä tarkoitan herra en-voi-vastata-viesteisihi-koska-olen-kusiaivoa) minusta tulee naurettava pieni ääliö, joka ei pysty ajattelemaan selkeästi. Toisin sanoen minusta tulee 15-vuotias tyttö. Se jos mikä on ärsyttävää.
Yksi niistä harvoista asioista joiden takia voisin vaihtaa sukupuolta on se, että naiset eivät vaan pysty ajattelemaan järkevästi. Se on uskomattoman rasittavaa. Varsinkin näin kevätaikaan. Hormonit hyrräävät ja kaikki hyrräävät ja kukkasia ja aurinkoa ja mehiläisiä löytyy. Ja sitten jos löytyy joku jota ihastella ja ajatella joka hetki niin siinäpä sitä sitten ollaankin. Mitään et saa aikaiseksi, käyttäydyt kuin mikäkin ääliö, tunteet heittelevät laidasta laitaan miten sattuu, et pysty selittämään ajatuksiasi etkä tunteitasi etkä toimintojasi, olet totaalisen sekaisin ja kaikki on niin ihanaa että ällöttää, ja sitten kaikki onkin typerää ja paskaa kun käy ilmi että tämä hanipuppeli ei olekkaan kiinnostunut, tai on liian kiinnostunut, tai jotain muuta yhtä naurettavaa.

Ei ole ihme eikä mikään etteivät miehet ja naiset voi elää sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä keskenään kun naiset ovat niin helvetin vaikeita ja miehet tunteettomia sikoja. Ai mitenniin yleistän?

Minun pitää nyt nukkua.