Olen.

Tehnyt täyden työviikon
Treenannut
Irrotellut
Tullut ajoissa kotiin
Siivonnut
Treenannut
Tehnyt rästikouluhommia
Rämpyttänyt ja hoilannut
Tehnyt vähän palkkatyötäkin
Sukuloinut ajan kanssa
Treenannut
Tehnyt rästikouluhommia

Ilahtunut ahkeruudestani.

Mutta aina sitä jotain valitettavaa löytyy:

Mulle on ilmeisesti pahahko homeallergia kehkeytynyt tässä jossain vaiheessa. Yötyövuoron jälkeen (johon sisältyi homeisten juttujen putsaamista, ah kuinka ihanaa) heräsin silmät turvonneina, punaisina, väsyneenä. Kurkku käheänä, vähän kuumeinen olo. Ei tämä ole normaalia.

Nyt haluaisin pysyä terveenä, ihan todella. Koska töissä on kivaa, haluan olla siellä ja tehdä hommia täysillä ja tehdä hyvän vaikutuksen sillä töissä on kivaa ja siellä olisin mielelläni pidempäänkin. Tässä en siis puhu paskahometyöstä, sitä teen/tein ihan vain siksi että on saatava rahaa.

Mutta oli yllättävän mukavaa tehdä taas paskaduunia pitkän tauon jälkeen. Nyt vaan ei ole mukavaa. En ole terve kotona, tulen sairaaksi töissä. Ratkaisu: asun heinäkuussa niin paljon porukoilla kuin mahdollista (koska ne ei ole ikinä kotona, muutenhan siellä ei voisi olla), enkä tee töitä. Hah.

Porukoilla asuminen on kyllä jännittävä juttu. Siinä kämpässä on jotain, mikä saa minut voimaan pahoin. Ne tavarat. Niitä on paljon, ja ne ovat minulle merkityksettömiä. Niissä huoneissa on itketty enemmän kuin naurettu.

Äitienpäivä oli ihan kiva.